Suur-Savon Sähkö ja Suur-Savon Energiasäätiö. 376 s.

Energiaa tarvitaan aina, Suur-Savon Sähkön historia 1946-2021

75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistun historiateoksen laativat yhdessä professori Martti Häikiö ja energia-alan konkari Eero Sinkko. Teos keskittyy Suur-Savon Sähkö -konsernin toimintaan 1980-luvun lopulta vuoteen 2021. Erityisesti vuoden 1995 sähkömarkkinalain mukanaan tuomia uusia suuntia ja muutoksiin vaikuttavia tekijöitä avaava teos auttaa ymmärtämään kovasti kilpailtua ja tunteitakin herättävää alaa.

Wadén. Dan. Joh. Wadén puhelimen, sähkövalaistuksen, metsästyksen ja kenneltoiminnan edelläkävijänä. Dan. Joh. Wadén, inflytelserik föregångare inom telefoni och elbelysning, jatkt och kennelverksamhet. Minerva 2021. 345 s.

Daniel Johannes Wadénin (1850-1930) elämäkerta avaa näkymän niin suomalaisen tietoliikenteen ja yritystoiminnan kuin metsästyksen ja koiraharrastuksen ensiaskeliin Suomessa. Wadén oli monen alan uranuurtaja. Parhaiten hänet tunnetaan Suomen puhelintoiminnan isänä. Hänen aikaansaannoksiaan olivat Helsingin Puhelinyhdistys, nykyisen Elisa Oyj:n kantayhtiö, sekä Etelä-Suomen kaupunkienvälinen puhelinyhtiö eli kaukopuheluliikenne. Wadén myös rakensi Helsingin ensimmäisen sähkölaitoksen, ja Helen Oy pitää häntä perustajaisänään. Wadén oli luomassa valtakunnallista metsästysjärjestöä ja maamme ensimmäistä kenneljärjestöä. Hän oli nykyaikaisen riistanhoidon ja käyttökoirien, erityisesti suomenpystykorvan ja suomenajokoiran, jalostustoiminnan edelläkävijä. Kirja on kaksikielinen (suomi, ruotsi) ja sen runsas kuvitus on valtaosin aiemmin julkaisematonta.

Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuosi 2020. Koonnut Martti Häikiö. Paasikivi-Seura 2021. 48 s.
 

Paasikivi-Seura oli aloitteentekijänä ja pääjärjestäjänä presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuodessa 2020. Martti Häikiö oli juhlatoimikunnan puheenjohtaja. Hän on koonnut juhlavuoden tapahtumat aikajärjestykseen alkaen Suomalaisilta historiapäiviltä Lahdesta 7.2.2020 ja päättyen päätöstilaisuuteen Hämeenlinnan lyseolla 31.12.2020. Vihkosessa esitellään www.jkpaasikivi.fi -sivusto, jolla suurin osa juhlavuoden tapahtumista on tallenteina kuten pääjuhla 27.11.2020. Siinä puhui juhlavuoden suojelija tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja esiintyi muun muassa Paasikiven oma kuoro Ylioppilaskunnan Laulajat. Sivustolla on Paasikiven kirjallinen tuotanto, Tuomo Polvisen 5-osainen elämäkerta ja siitä toimitettu yksiosainen lyhennelmä Hirmuisten vuosien valtiomies. Sivustolla on myös 40+40 minuutin Kirsti Mannisen Isännän aika -draamadokumentti.

Hackzell - Karhunkaatajasta rauhantekijäksi. Docendo 2020. 395 s.

"Tämä hetki ja tämä ratkaisu on vakavin, minkä kansamme nykyisinä koettelemuksen vuosina on elänyt." Pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2.9.1944. Kansanedustaja Antti Hackzell nimitettiin Suomen pääministeriksi 8. elokuuta 1944. Hänen tehtäväkseen tuli luotsata Suomi rauhaan yhdessä tasavallan presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa. Hackzell johti Suomen rauhanvaltuuskunnan rajan yli Moskovaan 7. syyskuuta. Suomalaiset joutuivat odottamaan piinaavan viikon neuvottelujen alkamista, ja Hackzell sai hänet pysyvästi lamauttaneen halvauksen. Teoksessa kuvataan ensi kertaa piinaviikon yksityiskohtaiset tapahtumat ja keskustelut - Neuvostoliiton salakuunteluraporttien valossa. Teos perustuu laajasti alkuperäislähteisiin. Hackzell tunsi syvällisesti Suomen ja Venäjän suhteet. Hän oli toiminut asianajajana ja virkamiehenä keisariajan Pietarissa 1910-1917. Hän oli järjestämässä Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita Viipurin läänin maaherrana 1918-1920 ja Suomen Moskovan - lähettiläänä 1922-1927. Hackzell toimi presidentti Svinhufvudin ulkoministerinä Kivimäen hallituksessa 1932-1936. Hän kuului siihen ydinryhmään, joka luotsasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaiselle linjalle. Käytännössä se tarkoitti Suomen määrätietoista lähentämistä Ruotsiin. Hackzell teki mittavan uran talous- ja kauppapolitiikassa. Suomen Työantajain Keskusliiton toimitusjohtajana hän oli solmimassa "tammikuun kihlauksena" tunnettua työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrystä 1940. Teoksessa kuvataan Mikkelin lyseon rehtorin pojan dramaattiset henkilökohtaiset vaiheet. Antti Hackzell menetti toimistonsa ja kotinsa Pietarissa, uuden kotinsa Viipurissa sekä maatilansa Ensossa. Hänen poikansa Martin Hackzell kaatui Stalinin kanavan Pirunsaaren taisteluissa heinäkuussa 1942.

14 askelta Suomen itsenäisyyteen. Edita Publishing 2019. 135 s.
 

Yleistajuinen ja suppea teos Suomen itsenäistymisen vaiheista. Kun tiedetään, että Suomi ei itsenäistynyt ainakaan 6. joulukuuta 1917, niin milloin valtiollinen itsenäisyys tapahtui. Valtioneuvosto valitsi sen itsenäisyysjuhlan ajankohdaksi kaksi vuotta myöhemmin. Monia muita päivämääriä olisi voitu valita itsenäisyyspäiväksi yhtä hyvin perustein. Suomi ei viettänyt 100-vuotisjuhliaan, vaan valtiollinen itsenäisyys täytti sata vuotta. Kuinka vanha Suomi sitten on? Teoksessa halutaan laajentaa ymmärrystä itsenäistymisen monivaiheisesta historiasta. Historiallisesti itsenäistymisen tiellä on monta käännekohtaa ennen ja jälkeen 6. joulukuuta 1917. Kansakunnan tie itsenäiseksi valtioksi on porrastettu neljääntoista askeleeseen, käännekohtaan. Koska historia ei ole vain kasvottomien rakenteiden ja aatteiden liikettä, on jokaiseen lukuun nostettu myös yksi vaikuttaja. Teoksessa pohditaan myös toteutumattomia vaihtoehtoja kuten Olisiko Suomi koskaan itsenäistynyt, jos se olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen vuonna 1809 ja Mitä jos vallankumous 1918 olisi onnistunut. Kuhunkin lukuun on lisätty lukusuosituksia tapahtumista enemmän kiinnostuneille. Lopussa on arviointia valtiollisista merkkivuosista ja erityisesti Suomi 100-juhlavuoden ja Muistovuosi 1918:n vietosta.

Suomen leijona. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. Docendo 2017. 640 s.

P. E. Svinhufvud (1861-1944) oli Suomen itsenäistymisvaiheen merkittävin poliitikko. Hän toimi senaatin puheenjohtajana eli pääministerinä marraskuusta 1917 toukokuuhun 1918, jolloin eduskunta valitsi hänet itsenäisen Suomen ensimmäiseksi omaksi valtionpäämieheksi. Hänet valittiin uudelleen pääministeriksi 1930 ja tasavallan presidentiksi 1931-1937. Hänen päättäväisyytensä kukisti Mäntsälän kapinan 1932 ja pelasti kansanvallan. Svinhufvud halusi maalaistuomariksi, mutta venäläinen sortokausi teki hänestä näkyvän oikeustaistelijan ja eduskunnan ensimmäisen puhemiehen 1907-1913. Hänen tinkimätön laillisuuskantansa johti Siperian karkotukseen 1914-1917. Teos kuvaa Svinhufvudin vaiheita Hämeestä Lappeen tuomiokunnan tuomariksi Luumäen Kotkaniemeen. Hän toimi monissa lakimiehen rooleissa: tuomarina, asianajajana, lakinvalmistelijana ja ylimpänä lainvalvojana. Svinhufvudin elämäntyössä henkilöityvät Suomen valtiollinen vapaus, oikeusvaltio ja kansanvalta.

Itsenäisyys100.fi sivusto
 

Sivuston sisällön on tuottanut professori Martti Häikiö yhteistyössä tohtori Jouko Kokkosen ja maisteri Essi Ylitalon kanssa. Kuvatoimituksesta on vastannut Jouko Kokkonen.

Tiedon metropoli. Tutkimus, opetus ja tiedonvälitys 1945–2010. Helsingin historia vuodesta 1945, osa 6. SKS 2015. 580 s.
 

Tiedon metropolin kohteena ovat kymmenet helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset, kirjastot, museot, kirjakaupat ja kustantajat. Tapahtumia kuvataan eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta. Teos on persoonallinen tulkinta toisaalta poliittisen säätelyn vaikutuksista ja arvojen murroksista, toisaalta tieteen ja teknologian läpimurroista. Ajallisesti teos alkaa sodanjälkeisten vuosien kulttuuritaistelusta. 1960-luvun arvomurros puolestaan toi keskitetyn julkisen sektorin suunnittelun ja säätelyn kasvun. Alueyliopistojen perustaminen ja valtion teknologiapolitiikka mursivat Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun hallitsevan aseman. Tasa-arvoajatteluun nojaava peruskoulu mullisti Helsingin monipuolisen koululaitoksen. Viihde alkoi syrjäyttää valistusta tiedotusvälineissä ja kirjastoissa. 1980-luvulla säätelyä seurasi sen vähittäinen purkaminen, monopolien hajottaminen ja kilpailuajattelun lisääntyminen kaikilla elämänaloilla. Teoksen loppupuolella kuvataan digitalisoitumisen vaikutuksia Helsingin elämään. Datasiirron luomat tiedonsiirtoverkot, digitaalinen signaalinkäsittely, tietokoneiden yleistyminen ja mikroprosessorien tehon kasvu sekä internet avasivat uusia väyliä tiedon hankinnalle, käsittelylle ja jakelulle. Yhtenä teemana tiedon historiassa on myös kunnallisten rajojen hämärtyminen internetin ja tiiviin alueyhteistyön myötä.

Hyöty ja tiede. Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965-2015. SKS 2015. 368 s.

Tampereen teknillinen yliopisto perustettiin TKK:n sivukorkeakouluksi 1965 ja se itsenäistyi 1972. Hervantaan rakennettiin kampus ja sen ympärille kasvoi merkittävä tutkimuksen ja yritystoiminnan keskittymä ja kokonainen kaupunginosa. Teoksessa kuvataan yliopiston kehitysvaiheiden lisäksi erityisesti uusia tieteenaloja ja vanhojen tieteenalojen uudistumista. Tämä tapahtuu muun muassa pienoiselämäkertojen kautta: Pentti Kettunen ja materiaalioppi, Yrjö Neuvon digitaalinen koulu, Pertti Törmälä ja biomateriaalit, Markus Pessa ja optoelektroniikka sekä Matti Vilenius ja geneeriset älykkäät koneet. Teoksessa tulevat esille yliopiston historian monet keskeiset vaikuttajat kuten rehtorit Pekka Ahonen, Osmo Hassi, Timo Lepistö, Jarl-Thure Eriksson ja Markku Kivikoski sekä hallintojohtaja Seppo Loimio.

Bit Bang. Yrjö Neuvo ja digitaalinen kumous. Yhdessä Essi Ylitalon kanssa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013. 343 s.

Yrjö Neuvon elämäntarina on kiehtova löytöretki yhteiskuntaa mullistaneiden keksintöjen syntyhistoriaan. Digitaalisen teknologian vallankumous eli Neuvon sanoin Bit Bang on levittänyt tiedonsiirtoon käytettävät bitit kaikkialle arkeen kuin alkuräjähdys. Yrjö Neuvo rakenteli teknisiä laitteita jo lapsena, ja sittemmin hänen elämäntehtäväkseen tuli edistää digitaalista kumousta maailman huippuyliopistoissa ja yritysmaailmassa. Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professorina ja Nokian teknologiajohtajana hän oli keskeisesti mukana digitaalisen signaalinkäsittelyn läpimurrossa matkapuhelinten maailmanvalloituksessa. Bit Bang on paitsi Yrjö Neuvon elämäkerta myös yleistajuinen esitys innovaatioista ja suomalaisen osaamisen menestystarina. Se kertoo intohimosta keksintöihin ja uskalluksesta tehdä asioita uudella tavalla. Bit Bang on Suomen ensimmäinen tietokirja, jossa hyödynnetään NFC-teknologiaa. Takakannen NFC-tagin avulla voit hakea kännykkääsi videoita, joissa Yrjö Neuvo ja kirjan tekijät keskustelevat kirjan teemoista. Kirjan kannessa ja sisuksessa on myös QR-koodeja, joista avautuu kirjan sisältöä valaisevia videoita.

V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko. 1. Lehtimies, runoilija, professori 1885-1938. WSOY 2010. 416 s.

Teos on ensimmäinen kokonaiselämäkerta runoilija-akateemikko V. A. Koskenniemestä. Se perustuu laajaan ennen käyttämättömään kirjeenvaihtoon ja muuhun alkuperäisaineistoon. 1. osa kuvaa oululaissyntyisen ja Helsingissä vaikuttaneen Koskenniemen kehityksen lehtimieheksi ja läpimurron runoilijana 1906, hänen vaellusvuotensa eurooppalaisena boheemina, nousunsa maan johtavien kulttuurivaikuttajien joukkoon, väkevän osallistumisensa Suomen itsenäistymisvaiheeseen, aseman kansallisrunoilijana sekä toiminnan Turun yliopiston professorina ja rehtorina. Teoksessa seurataan hänen elämäänsä ja kirjallista kehitystään teos teokselta. Lisäksi kuvataan hänen matkojaan eurooppalaisen suurpolitiikan ja kirjallisuuden valtavirtojen tarkkailijana.

V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko. 2. Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939-1962. WSOY 2010. 416 s.
 

Elämäkerran toinen osa kuvaa Koskenniemen kokemukset toisen maailmansodan aikana, 'Finlandia'-hymnin sanoituksen synnyn, hänen toimintansa Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana ja Weimarin kirjailijaliiton varapuheenjohtajana, Goethen elämäkerran kirjoittajana, sodanjälkeiset kirjallis-poliittiset kiistat, hänen kokemansa syvän rakkauden, toiminnan ensimmäisenä kirjallisuuden akateemikkona ja loppuun saakka tuoreena ja terävänä kirjailijana ja poleemikkona. Läpi teoksen molempien osien seurataan Koskenniemen ystäväpiirin vaiheita: Kyösti Wilkuna, Eino Kaliman, Erik Ahlman, Edwin Linkomies, Eino E. Suolahti. Kun Koskenniemi elää erityisesti sävellysten kautta, on teoksen liitteenä luettelo Koskenniemen 219 eri runon säveltäjist

Nokia. Matka maailman huipulle. Edita 2009. 227 s.

Teos on yleistajuinen kertomus Nokian historiasta aina yhtiön perustamisesta 1865 finanssikriisiin ja lokakuuhun 2009 saakka. Lukujen otsikot kertovat sisällön: Mikä selittää Nokian räjähdysmäisen kasvun?, Paperin, kumin ja kaapelin fuusio, Elektroniikkateollisuuden alkuvaiheet, Uho ja tuho, Nousu kuilun reunalle, Huimaavat kasvun vuodet, Tuntemattomille vesille, Suuria rakenneratkaisuja, Voiko kasvu jatkua? Teoksessa kuvataan johtavat henkilöt, liiketoiminnan strategiat ja teknologian ja toimintaympäristön dramaattiset muutokset. Liitteenä ovat Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten henkilötiedot.

Alkon historia. Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932-2006. Otava 2007. 520 s.
 

Alkon 75-vuotishistoria on ensimmäinen tieteellisesti argumentoitu ja dokumentoitu teos ristiriitaisesta valtionyrityksestä, jonka tehtävä on vähentää alkoholihaittoja myymällä viinaa. Teoksessa kuvataan yrityksen vaiheet viranomaisena toimineen kaikenkattavan monopolin supistuminen vähittäismyyntimonopoliksi ja muuntuminen nykyaikaiseksi erikoisliikeketjuksi. Siinä analysoidaan Suomen alkoholinkulutuksen ja juomarakenteen suuret käänteet kieltolain päättymisestä viinakorttiin, 1969 alkaneesta kulutuksen rajusta kasvusta aina vuoden 2004 veronalennusten ja matkustajatuonnin vapautumisen seurauksiin. Teoksessa on runsas kuvitus sekä 33 graafia ja 71 taulukkoa. Liitteinä ovat Alkon valmistamat alkoholijuomat markkinoilletulon mukaisessa järjestyksessä sekä Alkon myymälät ja niiden myynti.

Historia ja väärät profeetat. Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä. Edita 2003. 331 s.

Kirjoituskokoelma käsittelee Suomen kehityksen linjoja ja käännekohtia Porvoon valtiopäivistä 1809 Euroopan unionin laajenemiseen. Olisiko Suomen itsenäisyys toteutunut, jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen? Miten pitkän varjon kommunismi on heittänyt Suomen historian tulkintoihin? Miten Suomen valtiollisia johtajia on tänään arvioitava? Onko kansallisvaltiolla tulevaisuutta?

Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen gsm-matkapuhelintoiminta 1988-1998. Edita 1998. 223 s.

Teoksessa kuvataan, miten matkapuhelinkilpailu avattiin Suomessa miten Radiolinjasta kehittyi alan teknologisesti johtava toimija maailmassa. Se avasi maailman ensimmäisen digitaalisen gsm-matkapuhelinverkon heinäkuun alussa 1991 ja otti sen kaupalliseen käyttöön saman vuoden joulukuussa. Gsm:n ja matkapuhelinten leviäminen muutamassa vuodessa eri puolille maailmaa on yksi nykyhetken merkittävimpiä ilmiöitä.

Satoa ja katoa Hankkijan saralla. Hankkijan ja Noveran historia 1955-1992. Kirjayhtymä Oy 1997. 399 s.

Mikä kaatoi miljardiyrityksen, tuhansien ihmisten työllistäjän, satojen tuhansien suomalaisten "hovihankkijan"? Novera muodostui 1990-luvun lamaan johtaneen kehityksen symboliksi. Teos on samalla Hankkijan erittäin runsaasti kuvitettu yrityshistoria, jossa käsitellään perusteellisesti erityisesti osuustoimintayrityksen kolme viimeistä vuosikymmentä, mutta myös Hankkijan ensimmäiset puoli vuosisataa ja välirikko SOK:n kanssa käydään läpi.

Vahva virta vapaa. Savon Voiman haasteet maakunnan sähköistämisestä avoimille markkinoille 1947-1997. Savon Voima Oy 1997. 223 s.

Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pohjois-Savon kuntien omistaman sähköyhtiön yrityshistoria kertoo toisen maailmansodan jälkeisen sähköistämisen ja sähkön läpimurron tarinan 1960-luvulla. Teoksessa käydään läpi ydinvoiman vastustuksen ja uuden kilpailun luoneen sähkömarkkinalain vaikutukset.

Reikäkorttimodeemista tiedon valtatielle. Suomen datasiirron historia. Oy Datatie Ab 1995. 160 s.

Tietoyhteiskunnan ytimessä on datasiirto eli tietokoneiden välinen yhteydenpito. Datasiirron ensi askeleet otettiin Suomessa 1960-luvun alussa, siitä tuli taloudellisesti merkittävä tekijä 1970-luvulla ja läpimurtonsa yhteiskunnan perustoimintona se koki mikrotietokoneiden yleistymisen myötä 1980-luvulla. Teoksen ytimessä on deregulaatio eli kilpailun avaaminen tietoliikenteessä 1980-luvulla.

Suomen Vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas Toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Martti Häikiö. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön julkaisu, WSOY 1995. 140 s.

Teoksen runkona ovat 38 taistelupaikan kartat, joissa historialliset tapahtumat on sijoitettu nykypäivän karttapohjalle. Niihin liittyvät taistelukuvaukset ja lähdevihjeet. Akateemikko Eino Jutikkala ja professori Ohto Manninen valaisevat artikkeleissaan taistelujen laajempaa historiallista ja poliittista taustaa. Teos on myös harrastajatutkijoita palveleva tutkimusopas, jonka aineistoa ja karttoja on myös Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön verkkosivulla.

Presidentin valinta. Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973. WSOY 1993. 388 s.

Mikä sai Urho Kekkosen jatkamaan vielä kolmannen presidenttikauden jälkeen, vaikka hän oli vuonna 1978 ilmoittanut, että "ehdokkaaksi en halua enkä suostu"? Oliko taustalla syvällinen ulkopoliittinen kriisi vai taktinen kilpailijoiden syrjäyttäminen? Teoksessa on kuvattu myös muut itsenäisyyden ajan valtionpäämiehen valinnat.

Presidentti Koivisto Suomen politiikassa. Yhdessä Pertti Pesosen kanssa. Otava 1992. 61 s. Ilmestynyt ulkoministeriön julkaisemana englanniksi, saksaksi, ranskaksi.

Tiivis yleisesitys presidentti Mauno Koiviston urasta, toiminnasta ja ajattelusta kuvattuna Suomen poliittisen järjestelmän taustaa vasten.

Suomen lähihistoria. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Oppimateriaaleja 10, 1991. Lisälehti 1991-1995, 1996. Julkaistu myös englanniksi 1996 ja japaniksi 2003.

Oppikirja on tarkoitettu käytettäväksi aikuisopetuksessa lähihistorian perusteoksena, joka kuvaa Suomen poliittisen ja yhteiskunnallisen kehityksen ja poliittisten instituutioiden synnyn. Ajallinen pääpaino on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa.

Suomi-kuva vuonna nolla. Yhdessä Jörn Donnerin kanssa. WSOY Juva 1990. Ilmestynyt myös ruotsiksi ja englanniksi.

Euroopan perusteellisen muutoksen keskellä kirjoitettu katsaus Suomi-kuvan perusteisiin ja sisältöön. Teoksessa esitetään, että uuden Suomi-kuvan ainekset tulee hakea koulutustason nostamisesta, kulttuurista ja ympäristöpolitiikasta. Kirja liittyy tekijöiden jäsenyyteen Suomen kansainvälisen tiedottamisen neuvottelukunnassa.

Amerikan ihmeitä. Kustanuskiila Oy 1987. 207 s.

Tekijä opetti vuoden historiaa ja kansainvälistä politiikkaa yliopistossa Arkansasissa. Matkakirja sisältää suomalaisin silmin nähtynä amerikkalaisuutta, historiaa, kirjallisuutta, poliittista analyysiä, matkakohteita, ihmisten elämää ja kulttuuria. Mukana kulkeneen viisihenkisen perheen kautta välittyvät kokemukset myös kouluista, lasten harrastuksista ja nähtävyyksistä.

Puolueeton Suomi puolueellisessa maailmassa. Suomen turvallisuuspolitiikan haasteita avaruusaseiden aikakaudella. Kirjayhtymä 1985. 201 s.

Teoksessa pohditaan maailmansodan uhkaavia mahdollisuuksia ja maailman köyhyysongelmaa, Euroopan turvallisuuspoliittista asemaa ja Suomen turvallisuuspolitiikkaa presidentti Urho Kekkosen jälkeisenä aikana.

Kun sota syttyi 30.11.1939. Yhdessä Seppo Keräsen kanssa. Kirjayhtymä 1980. 293 s.
 

Teoksessa tarkastellaan talvisodan syttymispäivän maailmanpoliittista tilannetta ja syitä, jotka johtivat Neuvostoliiton hyökkäykseen. Tämän lisäksi noin kolmekymmentä sotilasta, siviiliä ja sen aikaista päätöksentekijää kertovat kirjassa ensimmäisen sotapäivän kokemuksistaan.

Tiedepolitiikka tienhaarassa. Kokemuksia valtion tiedepoliittisten ohjelmien laadinnasta ja toteuttamisesta 1970-luvulla. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen tutkimussäätiön julkaisusarja 27/1979. 180 s.

Teos on poliittis-historiallinen analyysi Suomen tieteen hallinon politisoitumisesta sekä keskitetyn suunnittelun ja yliopistojen itsehallinon välisestä jännitteestä.

Maaliskuusta maaliskuuhun. Suomi Englannin politiikassa 1939-40. WSOY 1976. 239 s. Tohtorinväitöskirja.

Englannin arkistoihin perustuva tutkimus länsivaltojen interventiosuunnitelmista talvisodan aikana. Englannin ja Ranskan valmiudella liittyä Suomen talvisotaan oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Neuvostoliitto suostui tekemään rauhan Suomen kanssa. Teoksessa kuvataan myös, miten Hitlerin Saksan suorittama Tshekkoslovakian miehitys maaliskuussa 1939 käynnisti maailmansodan ja miten Winston Churchill nousi Englannin johtoon.